Olet tässä: ONNI blogi / Koronaviruspandemia ja vastuullisuus

Elinkeinoelämän keskusliiton määritelmän mukaan vastuullisuus elinkeinoelämässä tarkoittaa, että yritys huomioi toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset (1). Koronapandemia on osoittanut, että yrityksen vastuullisuus on paljon muutakin.

Koronavirus (SARS-CoV-2) ja sen aiheuttama tauti (Covid-19) puhuttivat ihmisiä ympäri maailman lähes koko vuoden 2020. Maapallolta löytyy tuskin yhtään yli 5-vuotiasta, joka ei olisi kuullut siitä. Se on vaikuttanut paitsi terveyteen ja talouteen, tehnyt tutuksi joukon vanhoja käsitteitä, kuten pandemia, kohortti, karanteeni ja laumasuoja mutta innostanut myös uudissanojen tehtailuun, kuten covidiootti (engl. covidiot).


Koronapandemia on asettanut sekä yksilöt että yritykset uuden tilanteen eteen, jollainen on ollut suurimmalle osalle täysin vieras, ja edellyttänyt molemmilta ryhmiltä aivan uudenlaista vastuullisuutta. Pandemiaan liittyvä vastuullisuusnäkökohtia on kymmeniä, mutta tarkastelen tässä esimerkinomaisesti muutamaa: 1) osaaminen, 2) viestintä, 3) varautuminen, ja 4) käyttäytyminen.

 

Osaaminen

Covid-19 on uusi tauti, ja kesti muutamia viikkoja ennen kuin kenelläkään oli juurikaan osaamista siitä. Vaikka ensivaiheen arviot taudin käyttäytymisestä olivat ensin yltiöoptimistisia (”ei se tänne tule”) ja heti perään yltiöpessimistisiä (”terveydenhuoltojärjestelmä romahtaa”), oli kuitenkin kyse ”melko tavallisesta” hengitystieinfektion aiheuttavasta virustaudista, jonka tarttuminen ja käyttäytyminen globaalisti sekä keinot taudin hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi olivat tuttuja niille ihmisille, jotka näiden asioiden kanssa ovat olleet tekemisissä ja saaneet niihin koulutuksen.


Suurimmalla osalla ihmisiä ei tietenkään tällaista koulutusta ja kokemusta ole. Uskoisin, että sanat pandemia, kohortti, karanteeni ja laumasuoja olivat suurimmalle osalle ihmisiä vieraita vielä tammikuussa 2020. Siihen nähden onkin hämmentävää havaita, kuinka harvassa yrityksessä näytetään vieläkään pohditun, onko em. asioista omaa osaamista ja jos ei ole, mitä sen vuoksi tulisi tehdä.


Tuskin mikään yksittäinen asia on koskaan vaikuttanut niin paljon yritysten lyhyen aikavälin uhkiin ja mahdollisuuksiin kuin koronavirus. Silti suhteellisen harva yritys näyttäisi palkanneen tai ostaneen asiaan liittyvää osaamista. Puutteellisella osaamisella tehdään riskialttiita päätöksiä. Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeata, on se kuitenkin helpompaa niille, jotka asiasta jotakin ymmärtävät. Yleinen käsitys kaiketi edelleen on, että sijoitusasiantuntijan salkun tuotto on parempi kuin ”kadunmiehen”. Meteorologien sääennusteet eivät aina satu nappiin, mutta ennusteen varmuus on silti aivan toista luokkaa verrattuna maallikoihin. Kuvassa alla on Facebookissa 24.11 julkaisemani arvio sekä toteuma tehohoidon tarpeesta Suomessa 15.12 asti (2).

 

Viestintä

Yleinen käsitys lienee, että vastuullinen viestintä on viivytyksetöntä ja rehellistä.

Tuskin mistään muusta asiasta on koskaan viestitty niin paljon kuin koronaviruksesta. Valitettavan suuri osa jopa mediatalojen viestinnästä on ollut virheellistä. Sosiaalinen media on oikea fake news’in aarreaitta.

Jokainen vastuullinen yritys on itse viestinyt koronavirukseen liittyvistä asioista. Viestintä on toisaalta kohdistunut toimintatapoihin, kuten etätyösuosituksiin tai henkilöstön kohortointiin, mutta toivottavasti myös käyttäytymisohjeisiin, kuten käsien pesemiseen ja Koronavilkun suositteluun. Rehellisen viestinnän lähtökohtana on luonnollisesti oikea tieto, ja siinä mielessä asia linkittyy vahvasti osaamiseen. Toisaalta pelkkä tiedollinen osaaminen ei automaattisesti johda aktiiviseen ja oikeanlaiseen viestintään. Mikä tahansa asia on helpompi, jos siihen on resursoitu etukäteen ja toimintatapa on vakiintunut. Toisaalta jokaisen yrityksen pitäisi kriisitilanteessa kyetä asianmukaiseen kriisiviestintään.

Med Groupissa julkaistiin vuoden 2020 aikana 14 koronavirukseen liittyvää ohjetta työntekijöille. Lisäksi viestittiin henkilöstöinfojen ja Teams-kanavan kautta, sekä otettiin käyttöön Front AI:n kehittämä koronabotti, jonka suosituksia päivitettiin alkuun viikoittain (3).

 

Varautuminen

Mökkitielle kaatuneen puun raivaaminen on merkittävästi helpompaa, jos on varautunut tilanteeseen ottamalla moottorisahan mukaan autoon. Kaikkiin tilanteisiin ei tietenkään voi varautua etukäteen.
Varautuminen on helpompaa, jos on osaamista sekä tunnistaa uhat ja mahdollisuudet että miettiä, miten niihin pitäisi varautua. Yli yhden hengen organisaatiossa varautuminen edellyttää aina viestintää. Varautuminen on silti vielä ymmärrettävä ja osattava toteuttaa erikseen ”normaalista” toiminnasta. Varautuminen tarkoittaa, että suojavälineitä hankitaan, ennen kuin ne loppuvat ja että on valmis suunnitelma tilanteita varten, jossa 10%, 30% tai 50% henkilökunnasta sairastuu. Lisäksi luodaan järjestelyt, jolla minimoidaan sairauden leviämisen riski ja näistä toimenpiteistä liiketoiminnalle aiheutuva haitta.


Med Groupissa perustettiin valmiusryhmä 10.3.2020, joka kokoontui alkuun päivittäin. Kirjallinen valmiussuunnitelma koronapandemian osalta julkaistiin 13.3.

 

Käyttäytyminen

Yritys muodostuu työntekijöistään. Vaikka heistä jokainen on yksilö, jolla on omat arvonsa ja norminsa, voi yritys silti omilla arvoillaan, rekrytoinneillaan, poliitikoillaan ja viestinnällään vaikuttaa siihen, miten sen työntekijät käyttäytyvät. Yksilöiden käyttäytyminen on koronapandemian osalta aivan keskeistä, sillä virus ei leviäisi, jos me kaikki noudattaisimme annettuja suosituksia kaiken aikaa.

Jokainen voi oman elämänsä osalta ottaa niin paljon riskejä kuin haluaa. Tupakoitsija pilaa lähinnä omat keuhkonsa. Base-hyppääjä voi luottaa osaamiseensa ja tuuriinsa, ja ajatella, että jos lähtö tulee, niin tulee ainakin komeasti. Mutta kaverin tyrkkääminen alas kielekkeeltä ei ole kovin vastuullista.

Lähes kaikkien koronavirukseen liittyvien suojautumistoimien tarkoituksena on vähentää viruksen leviämistä. Käyttämällä kirurgista maskia et suojele itseäsi vaan muita. Jos satutkin olemaan viruksen kantaja, käyttämällä maskia käytännössä estät sen tarttumisen muihin. Käsien peseminen sekä turvavälien pitäminen auttavat vähentämään omaakin sairastumisriskiä mutta ennen kaikkea ne estävät taudin leviämistä. Samalla tavoin toimii etätyö ja karaneeni. Nämä kaikki ovat vastuullisen käyttäytymisen merkkejä. Niiden noudattamatta jättäminen on välinpitämättömyyttä kanssaihmisistä.

Vaikka yrityksellä ja sen työntekijöillä olisi kuinka paljon osaamista, vaikka viestintä olisi viivytyksetöntä ja rehellistä ja vaikka uhkaan olisi kyetty varautumaan etukäteen, toteutunut käyttäytyminen määrittää lopulta lopputuloksen.

Med Groupissa on pyritty aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että yrityksen kaikki työntekijät käyttäytyisivät vastuullisesti työnsä lisäksi myös vapaa-ajallaan.

 

Lopuksi

Med Groupissa on vuoden 2020 aikana kiinnitetty huomiota kaikkiin edellä mainittuihin ja lukuisiin muihin seikkoihin, ja työ jatkuu vuoden 2021 aikana. Meille vastuullisuus tarkoittaa perinteisten vastuullisuusnäkökohtien lisäksi myös vastuullista suhtautumista tarttuviin tauteihin sekä kaikkiin liiketoimintaympäristöön vaikuttaviin mullistuksiin riippumatta siitä, kuuluvatko ne oman ydinosaamiseen piiriin vai eivät.

 

  1. 1. Elinkeinoelämän keskusliitto - Vastuullisuus
  2. 2. Arvio ja toteuma - Tehohoidon tarve
  3. 3. Front Ai - Koronabotti

 

Tutustu ONNIn vastuullisuusraporttiin ›


Med Group Oy on Tradeka-Yhtiöt Oy:n 100% omistama täysin kotimainen terveys- ja hoivapalvelutuottaja, joka tunnetaan nimellä ONNI. Kehitämme terveyspalveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Työllistämme noin 5000 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää liikevaihtomme ollessa yli 70 miljoonaa euroa. 

Tilaa uusimmat blogit suoraan sähköpostiisi!

Haluatko tiedon blogin uusista sisällöistä?
Tilaa uusimmat blogisisällöt suoraan sähköpostiisi! Saat kerran kuukaudessa yhteenvedon uusimmista sisällöistä.