Olet tässä: ONNI terveys / ONNI blogi / Palvelusetelin käyttöä henkilökohtaisessa avussa uhkaa alihinnoittelu

Palvelusetelin käyttöä henkilökohtaisessa avussa uhkaa alihinnoittelu

JAA SOMESSA:

1800-henkilokohtainen-avustaja-vammainen-henkilo

Viimeisen kymmenen vuoden aikana henkilökohtaisen avun piiriin on Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan tullut runsaasti uusia henkilökohtaisen avunsaajia. Vuonna 2009 henkilökohtaisen avun piirissä oli noin 7 000 henkilöä. Vuoteen 2019 tultaessa oli avunsaajia jo 27 000. Vahvan palveluiden järjestämisen tarpeen kasvun vuoksi kunnat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittäneet malleja järjestää henkilökohtainen apu apua tarvitseville.

Suomen kuuden suurimman kaupungin toimijoista rakentuvan Kuusikko -työryhmän mukaan palvelusetelistä on tullut merkittävin järjestämistapa Kuusikko-kunnissa viimeisen 10 vuoden aikana. Setelillä hankittiin vuonna 2019 49 % henkilökohtaisesta avusta, kun vuonna 2009 se oli n. 1%. Siirtymää on tapahtunut erityisesti työnantajamallista, jossa vielä vuonna 2009 oli 89 % avunsaajista, mutta vuonna 2019 enää 43%. Ostopalveluna hankitun avun osuus on kasvanut vuoden 2009 8 prosentista vuoteen 2019 mennessä 18 prosenttiin. Loppu on kuntien itsensä tuottamaa apua.

 

Palvelusetelijärjestelmä tuottaa hyötyä niin tilaajille kuin avunsaajillekin

Palvelusetelillä tuotettavan henkilökohtaisen avun kasvua selittää pitkälle hyödyt, joita se tuottaa sekä tilaajalle että avunsaajalle. Tilaajan näkökulmasta palvelusetelin käyttäminen on huomattavan vaivatonta ja helppoa, sekä joustavaa. Kunta luo palvelusetelisääntökirjan, jolla se ohjaa palveluntuottajia ja määrittää myöntämisen kriteerit sekä määrittää setelin arvon.

Palvelusetelin käyttäminen mahdollistaa palveluntuottajamarkkinan syntymisen, jolloin voimakkaasti kasvavassa kysyntätilanteessakin palveluntuotantokapasiteetti joustaa ja apua tarvitsevat saavat avun. Kunnalla ei tarvitse pohtia avustajien sairastuessa sijaistusratkaisuja tai toimia työnantajamallin tapaan erilaisten työoikeudellisten kysymysten sovittelijana. Henkilökohtaisen avun saajalla on mahdollisuus toimia kuluttajan tapaan, valita itselleen sopiva palveluntuottaja ja vaikuttaa siihen, millaisen avustajan haluaa. Mikäli avustaja ei miellytä, on avustaja helppo vaihtaa ja mikäli yhteistyö palveluntuottajan kanssa ei miellytä, on helppo vaihtaa myös palveluntuottajaa. Avustettavan ei tarvitse toimia itse työnantajana ja kantaa siihen liittyviä vastuita ja huolia.

 

Kuntien päätökset uhkaavat hyvin toimivaa palvelusetelijärjestelmää

Hyvin toimivaa järjestelmää uhkaa kuntien päätökset, joilla alihinnoitellaan palvelusetelin arvo. Osa kunnista on asettanut palvelusetelin arvon pienemmäksi kuin palvelun tuottamisesta syntyvät todelliset kustannukset ovat. Hyvinvointialan liiton tekemän selvityksen mukaan henkilökohtaisen avun tuotantokustannukset yrityksille ovat keskimäärin 21 euroa tunnilta. Tämä sisältää puhtaasti tuotannon kustannukset. Tämän lisäksi yrityksille syntyy kustannuksia mm. investoinneista, henkilöstön kouluttamisesta jne. joilla varmistetaan kyky tuottaa laadukkaita palveluita jatkossakin.

Palvelusetelin arvoa määritettäessä kuntien tulee myös huomioida, että palvelua tuottavalle yritykselle palveluiden tuottaminen setelillä on hinnoittelun näkökulmasta haasteellisempaa kuin esimerkiksi ostopalvelussa. Ostopalvelussa kilpailutetaan kymmenien, satojen tai jopa tuhansien avustettavien palvelun tuottaminen. Silloin hallinnolliset kulut jakautuvat kokonaisliikevaihdon kasvaessa ja yksikkötuntihinta voi olla vähän pienempi. Palvelusetelissä asiakkaat voivat tehdä päätöksiä yksitellen ja palvelun tuottamisen tulee olla yhtä lailla kannattavaa kahdelle asiakkaalle kuin kahdellekymmenellekin asiakkaalle. Palveluntuottaja ei voi tietää kuinka moni asiakas päättää ostaa palvelunsa heiltä ja toiminnan tulee olla kannattavaa kaikissa tilanteissa, jotta toiminnalla on tulevaisuutta.

 

Palvelusetelin arvon alhaisuus vaarantaa vammaisten henkilöiden oikeuksia

Palvelusetelihinnoittelun epäkohtiin on kiinnittänyt huomiota myös vammaisten kansalais- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry. Kynnys ry on tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Yhdistys arvioi, että palvelusetelin arvon alhaisuus vaarantaa vammaisten henkilöiden oikeuden saada henkilökohtaista apua vammaispalvelulain tarkoittamalla tavalla.

Liian alhaisen palvelusetelihinnan on koettu alentavan henkilökohtaisen avun laatua ja rajoittavan avunsaajien mahdollisuutta saada henkilökohtaista apua tarvitsemanaan aikana. Kynnys ry on pyytänyt oikeusasiamieheltä kannanottoa, että rikkooko kunta palvelusetelin arvon ollessa liian alhainen vammaispalvelulaista johtuvan erityisen järjestämisvelvollisuutensa, turvaako lainsäädäntö riittävästi palvelusetelimallin eri osapuolten oikeuksia ja onko lainsäädäntöä tarvetta muuttaa ja vastaako se YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia.

Kynnys ry toteaa kannanotossaan, että kunnan tulee määritellä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen ja mahdollistaa henkilökohtaisen avun hankkimisen palvelusuunnitelmassa ja yksilöpäätöksessä määritellyllä tavalla.

 

Fiksusti hinnoiteltu palveluseteli hyödyttää kaikkia osapuolia

Henkilökohtaista apua palvelusetelillä tuottavien yritysten arvio on, että palvelusetelin arvon tulisi olla vähintään 25 euroa arkitunnilta. Tämä mahdollistaa ammattitaitoisten avustajien rekrytoimisen, henkilöstön jatkuvan kouluttamisen sekä investoinnit, joilla pidetään huoli myös tulevaisuuden laadukkaasta palvelusta.

Fiksusti hinnoiteltu palveluseteli hyödyttää kaikkia osapuolia. Kunnan näkökulmasta setelin käyttämisessä on kiistattomat edut henkilökohtaisen avun järjestämisessä. Terve hinta luo markkinan, jossa toimii laadukkaampaa palvelua tarjoavia toimijoita. Avun saajat hyötyvät, kun palveluntuottajat eivät joudu kannattavuus vaikeuksien vuoksi kipuilemaan osaavien avustajien saamiseksi ja pohtimaan, että millaisina vuorokauden aikoina palvelua voi tuottaa. Palveluntuottajat hyötyvät, kun palvelua voi tuottaa kestävästi ja pitkäjänteisesti.

Jos palvelusetelin arvo alihinnoitellaan, edellä esitetyt hyödyt katoavat ja pitkällä aikajänteellä palvelusetelin käyttö henkilökohtaisen avun tuottamisessa tulee hiipumaan. Tämä olisi vahingollista sekä apua tarvitsevien että kuntien kunnalta.


Lue lisää palvelusetelistä: 

  

Mitä kunnan on tiedettävä palveluseteliin siirtyessään? 

Kunnan on ennen palveluseteliin siirtymistä päätettävä muun muassa palvelusetelin toimintaperiaatteet, palvelusetelin arvo, missä laajuudessa ja mistä alkaen palveluseteli otetaan käyttöön sekä luotava sääntökirja palvelusetelille.

Lue lisää

 

Mikä on palveluseteli?>

Palveluseteliopas>

Tilaa uusimmat blogiartikkelit suoraan sähköpostiisi!

Haluatko tiedon uusista ONNI blogiartikkeleista ja tapahtumista?
Täytä lomake, niin saat jatkossa artikkelit kerran kuukaudessa suoraan sähköpostiisi.