Olet tässä: ONNI terveys / ONNI blogi / Kestävä kehitys terveyspalveluissa

Kestävä kehitys terveyspalveluissa

JAA SOMESSA:

Aaltonen_Janne-Med-Group

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan tasavertaisesti huomioon ympäristö, talous ja ihminen. Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. Kestävän kehityksen tavoitteita on 17, alatavoitteita yhteensä 169.

Kestävä kehitys mielletään helposti pelkästään ilmaston lämpenemisen estämiseksi tai ympäristösuojeluksi. Ne toki ovat tärkeitä kestävän kehityksen elementtejä, mutta käsitteenä kestävä kehitys on merkittävästi ilmastoasioita laajempi.

 

Terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille

Terveyden ja hyvinvoinnin osalta YK:n kestävän kehityksen ohjelma päätavoite on: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.

Alatavoitteita ovat:

  1. 1. Vähentää vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuista äitiyskuolleisuutta niin, että alle 70 äitiä kuolee 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden.
  2. 2. Lopettaa vuoteen 2030 mennessä vastasyntyneiden ja alle 5-vuotiaiden lasten ehkäistävissä olevat kuolemat; tavoitteena on, että jokaisessa maassa tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta enintään 12 kuolee vastasyntyneinä ja enintään 25 kuolee ennen 5 vuoden ikää.
  3. 3. Lopettaa vuoteen 2030 mennessä AIDS-, tuberkuloosi- ja malariaepidemiat sekä hoitamattomien trooppisten tautien epidemiat ja estää hepatiitin, veden välityksellä tarttuvien tautien ja muiden tarttuvien tautien leviäminen.
  4. 4. Vähentää vuoteen 2030 mennessä kolmanneksella tarttumattomien tautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla sekä edistää henkistä terveyttä ja hyvinvointia.
  5. 5. Tehostaa päihteiden, mukaan lukien huumeiden ja alkoholin, väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa.
  6. 6. Puolittaa vuoteen 2020 mennessä maailmanlaajuisten liikenneonnettomuuksista johtuvien kuolemien ja vammojen määrä.
  7. 7. Taata vuoteen 2030 mennessä kaikille pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyden hoitopalvelujen, kuten perhesuunnittelun, tiedottamisen ja koulutuksen, piiriin sekä varmistaa lisääntymisterveyden ottaminen mukaan kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin.
  8. 8. Saavuttaa yleiskattava terveydenhuolto, mukaan lukien turva taloudellisilta riskeiltä, pääsy laadukkaiden ja olennaisten terveydenhoitopalvelujen piiriin sekä turvalliset, tehokkaat, laadukkaat ja edulliset välttämättömät lääkkeet ja rokotukset kaikille.
  9. 9. Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia.
  10. 10. Tukea tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen täytäntöönpanoa kaikissa maissa tarpeen mukaan.
  11. 11. Tukea pääasiassa kehitysmaihin vaikuttaviin tarttuviin ja tarttumattomiin tauteihin tarkoitettujen rokotteiden sekä lääkkeiden tutkimusta ja kehitystä, taata edullisten ja välttämättömien lääkkeiden ja rokotteiden saanti TRIPS-sopimusta ja kansanterveyttä koskevan Dohan julistuksen mukaisesti, joka vahvistaa kehitysmaiden oikeuden hyödyntää täysimääräisesti teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyyn sopimukseen sisältyviä määräyksiä, jotka koskevat kansanterveyden turvaamiseen liittyviä joustoja, ja erityisesti varmistaa lääkkeiden saanti kaikille.
  12. 12. Lisätä merkittävästi terveyteen kohdennettavaa rahoitusta ja terveydenhuollon työvoiman rekrytointia, kehittämistä, kouluttamista ja säilyttämistä kehitysmaissa, erityisesti vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä kehittyvissä saarivaltioissa.
  13. 13. Vahvistaa kaikkien maiden, erityisesti kehitysmaiden, valmiuksia kansallisten ja maailmanlaajuisten terveysriskien ennakkovaroituksiin, minimointiin ja hallintaan.

Jos itse valitsen em. listasta kolme tärkeintä alatavoitetta Suomen osalta, ne olisivat:

a) Saavuttaa yleiskattava terveydenhuolto sekä turvalliset, tehokkaat, laadukkaat ja edulliset välttämättömät lääkkeet ja rokotukset kaikille (#8).
b) Tehostaa päihteiden väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa (#5).
c) Vähentää vuoteen 2030 mennessä kolmanneksella tarttumattomien tautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia (#9).

Ensimmäinen kohta tarkoittaa universal health coveragea, jonka WHO määrittelee seuraavasti: "All people have access to the health services they need, when and where they need them, without financial hardship."

On jossain määrin määritelmäkysymys, toteutuuko tämä tavoite Suomessa vai ei. Omasta mielestäni se ei toteudu. Perusterveydenhuollon saatavuus on työterveydenhuollon kautta suurelle osalle työssäolevista hyvä, mutta useille muille - varsinkin isommissa kaupungeissa - heikko. Tästä syystä lähes puolella suomalaisista lapsista on yksityinen terveysvakuutus. OECD-maiden joukossa Suomen tilanne on poikkeava.

Lakiesitys perusterveydenhuollon hoitotakuusta pyrkii muuttamaan asiaa, mutta se ei yksin lakeja asettamalla muutu. Hoitotakuun aikarajat eivät toteudu kaikilta osin nytkään, ja on epätodennäköistä, että ne toteutuvat paremmin, jos rajoja tiukennetaan. Terveydenhuoltolain 54 § määrittää jo nyt kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän velvollisuudesta hankkia palveluja muualta: "Jos kunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa 51–53 §:n mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta." Tämä velvoite ei yleensä toteudu.

Yrittämisestä tai tekemisen puutteesta ei tilannetta voi syyttää. Kun edellä mainitun kolmen tärkeimmän tavoitteen osalta keskeistä kuitenkin on nimenomaan tarvittavien palvelujen saatavuus, tulee hyvinvointialueiden toimintansa aloittaessaan siirtyä toimintamalliin, jossa korvaavien palvelujen saaminen on automaatio, mikäli hyvinvointialue ei kykene palvelua määräajassa itse tuottamaan. Hoitoa voi - jo nykyisin voimassa olevan lainsäädännön puitteissa - hankkia myös ulkomailta, joten rajalliset resurssit tai osaaminen Suomessa ei ole peruste kohtuuttoman pitkille jonoille eikä lainsäädännön määrittämien aikarajojen yli. Käytännössä tämä edellyttää, että kullakin hyvinvointialueella on asiakkuudenhallintajärjestelmä, johon kaikki yhteydenotot kirjataan, ja joka myöntää avuntarvitsijalle automaattisesti palvelusetelin asetettujen aikarajojen umpeuduttua. Koska tämä on mahdollista toteuttaa yleisesti ja laajasti jo käytössä olevalla teknologialla, tulee kaikkien hyvinvointialueiden aloittaa tällaisen järjestelmän hankinta ja käyttöönotto viipymättä, jotta se olisi käytössä, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja perusterveydenhuollon hoitotakuurajat tiukkenevat.

 

Janne Aaltonen

Lääketieteellinen johtaja


ONNI on kotimainen, vuonna 2007 perustettu sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palveluyritys. Päätoimialamme ovat hoiva- ja kotisiivouspalvelut, ensihoito sekä hammaslääkäri- ja lääkäripalvelut julkiselle terveydenhuollolle. Työllistämme noin 5000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista liikevaihtomme lähestyessä 90 miljoonaa euroa. Missiomme on toimia suomalaisten tukena arjessa ja elämän käänteissä. ONNI on Med Group Oy:n markkinointinimi. Yhtiön omistaa suomalainen Tradeka-Yhtiöt Oy.

Tilaa uusimmat blogiartikkelit suoraan sähköpostiisi!

Haluatko tiedon uusista ONNI blogiartikkeleista ja tapahtumista?
Täytä lomake, niin saat jatkossa artikkelit kerran kuukaudessa suoraan sähköpostiisi.