Olet tässä: ONNI blogi / Henkilökohtaisen avustajan työ Onnilla

ONNIn henkilökohtaiset avustajat tekevät monipuolista ja tärkeää työtä asiakkaiden kotona mahdollistaen asiakkaille toimivan ja omannäköisen arjen. Katso Dianan kokemuksia henkilökohtaisen avustajan työstä!

"Olen työskennellyt viisi vuotta samalla asiakkaalla ja meistä on tullut todella hyviä ystäviä."

 

Diana Läänelle työ henkilökohtaisena avustajana mahdollistaa paljon muutakin kuin toimeentulon. MS-tautia sairastavasta avustettavasta on tullut Dianalle ystävä ja perheenjäsen, jonka kanssa saa nauraa ja jonka puolesta taistella.

 

"Alunperin tulin Suomeen tapaamaan täällä asuvaa ystävääni, mutta päädyinkin jäämään tänne pidemmäksi aikaa", virolainen Diana Lääne kertoo nauraen.

Kun Diana muutti Suomeen vuonna 2011, hän ei puhunut suomea eikä juuri englantiakaan. Ensimmäinen vuosi Suomessa olikin hänen omien sanojensa mukaan varsinainen sekasotku – vuoden aikana Diana ehti työskennellä niin rakennustyömaalla kuin maalarin apulaisenakin ja opiskella samaan aikaan suomen kieltä.

Diana oli asunut Suomessa vuoden, kun eräs tuttava kertoi työstään henkilökohtaisena avustajana ONNIlla.

"Se työ kuulosti niin minulta, tiesin heti, että tämä olisi minun hommani. Pääsin tuttuni suosituksesta työhaastatteluun ja aloitinkin avustajana melkein heti."

 

"Alussa pelkäsin tekeväni jotain väärin"

Nyt Diana työskentelee ONNIlla jo kuudetta vuotta samalla MS-tautia sairastavalla asiakkaalla. Diana oli ensimmäisenä avustajana vastassa, kun asiakas pääsi puolen vuoden sairaalajakson jälkeen kotiin.

"Aloin heti tutustua MS-tautiin tarkemmin. Luin paljon taudinkuvasta, oireista ja siitä, mikä voisi olla avuksi. Samalla opettelin tuntemaan myös ihmistä taudin takaa. Meidän kemiamme sopivat alusta asti todella hyvin yhteen, olemme luonteiltamme niin samanlaisia."

Vaikka yhteinen sävel löytyi nopeasti, tuntui toisen kotona työskentely aluksi jännittävältä.

"Tänään teen työtäni rakkaudella, mutta alussa oli paljon opettelua ja pelkoakin", Diana myöntää.

"Jos asiakkaani oli alkuaikoina hiljainen tai masentuneen oloinen, pelkäsin tehneeni jotain väärin. Nykyään tiedän, että se on osa sairautta, ja osaan antaa hänelle oman hetken silloin, kun hän sitä tarvitsee."

 

Työn kautta löytyi toinen perhe

Ihmisten parissa työskenteleminen on Dianalle luontevaa, olihan hän ennen Suomeen muuttoa ehtinyt työskennellä pitkään asiakaspalvelutehtävissä. Tällaista työtä hän ei ollut kuitenkaan koskaan kuvitellut tekevänsä.

"Ehkä se oli tarkoitettu, että muutin tänne ja tulin avuksi tähän perheeseen. Olen löytänyt täältä paikkani."

Tapa, jolla Diana kertoo työstään ja avustettavastaan tekee selväksi sen, että kyse on paljon muustakin kuin asiakassuhteesta.

"Olemme asiakkaani kanssa hyviä ystäviä. Hän ja hänen perheensä käyvät usein luonani kylässä, juhlivat syntymäpäivääni tai kutsuvat vaikka rapujuhliin. Heistä on tullut minulle toinen perhe tänne, ja hekin ovat kertoneet pitävänsä minua yhtenä perheenjäsenenä." 

 

Jokainen kehitysaskel on henkilökohtainen voitto

Dianan päivät henkilökohtaisena avustajana käyvät vain harvoin pitkäksi. Tavallisesti päivän aikana käydään fysioterapiassa tai jumpataan kotona, laitetaan ruokaa ja ulkoillaan.

"Olen alusta asti auttanut asiakastani treenaamaan ja jumppaamaan motoriikkaa ja kuntoa. Alussa oli hankalaa, sillä hän ei pystynyt edes syömään yksin. Olen kysellyt ja ottanut mallia fysioterapeutilta siihen, millaisia treenejä voimme kotona tehdä. Aluksi teimme vain muutaman minuutin harjoituksia, mutta nykyään jumppaamme jo tunnin päivässä."

Diana kertoo esimerkiksi kehittäneensä sormien moriikkaa harjoittavan pelin napeista ja kenkälaatikosta. Jokainen kehitysaskel asiakkaan kunnossa on Dianalle henkilökohtainen voitto ja ilonaihe. 

"Tavatessamme hän ei pystynyt istumaan lainkaan ilman tukea, mutta nyt hän voi istua sängyn reunalla jo puoli tuntia", Diana kertoo ja jatkaa: "Olen luvannut hänelle, että jos voitan joskus lotossa jonkinlaisen hienon summan, ostan hänelle kävelyrobotin."

 

"Tässä työssä on osattava asettua toisen asemaan"

Diana kertoo henkilökohtaisen avustajan työn antaneen hänelle uutta näkökulmaa elämään ja siihen, miten kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia.

"Minusta on ihana ajatella, että voin tarjota ihmiselle apua. Tämä työ edellyttää molemminpuolista ymmärrystä ja kunnioitusta. On osattava asettua toisen asemaan – miten itse suhtautuisit, jos joutuisit äkillisesti pyörätuoliin?"

Diana painottaakin, että avustajan työ vaatii empatiaa, oma-aloitteisuutta ja sinnikkyyttä.

"Jos olemme menneet asiakkaani kanssa lääkäriin, eikä hänelle ole meinannut löytyä aikaa, olen taistellut hänen puolestaan. En ole suostunut lähtemään, ennen kuin asiakkaani on tutkittu", hän kertoo.

Vaikka työ on vastuullista, ei yksin tarvitse jäädä. Yhdessä Dianan kanssa samaa asiakasta hoitaa neljän hengen tiimi, jossa jokaisella on omat vahvuutensa.

"Meillä toimii porukalla yhteistyö mielettömän hyvin. Ja jos vastaan tulee joku ongelma, voin aina soittaa esimiehilleni ja keskustella heidän kanssaan. He ovat aina valmiita auttamaan", Diana kertoo.

"Herään joka aamu mielelläni töihin. On mukava lähteä, kun tiedän, että minua odotetaan täällä."

 

Olisitko sinä uusi onnilainen? Tutustu avoimiin työpaikkoihin ja ONNIin työnantajana.

Henkilökohtaisten avustajien työpaikat ›

Tutustu ONNIin työnantajana ›

Tilaa uusimmat blogit suoraan sähköpostiisi!

Haluatko tiedon blogin uusista sisällöistä?
Tilaa uusimmat blogisisällöt suoraan sähköpostiisi! Saat kerran kuukaudessa yhteenvedon uusimmista sisällöistä.