Henkilökohtaisen avun piiriin on Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan tullut viime vuosian lisääntyvästi uusia henkilökohtaisen avun tarvitsijoita. Heitä on vuonna 2020 ollut jo yli 27 000 henkilöä. Vahvan palveluiden järjestämisen tarpeen kasvun vuoksi kunnat ovat viime vuosina ottaneet käyttöön henkilökohtaisen avun palvelusetelin varmistaakseen kaikkien apua tarvitsevien palvelut. Palvelusetelin käyttöönotto antaa asiakkaalle valinnanvapauden ja mahdollistaa asiakasta tilaamaan tarvitsemansa avun kunnan sijaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Yksityiset palveluntuottajat pystyvätkin lähes 100%:lla toimintavarmuudella turvaamaan asiakkaan palvelun tarpeen.
Henkilökohtaisen avun muut tuotantomuodot
Palvelusetelin lisäksi asiakas voi saada henkilökohtaisen avun kolmella muulla tavalla: kunnan omana toimintana – kunnan työntekijän toimesta, ns. työnantajamallilla tai asiakas kuuluu kunnan ja palveluntuottajan välisen hankintasopimuksen piriin. Palvelusetelimalli on kuitenkin nopeimmin kasvava tapa tuottaa henkilökohtaista apua.
Hyödyt tilaajalle
Palvelusetelillä tuotettavan henkilökohtaisen avun kasvua selittää pitkälle hyödyt, joita se tuottaa sekä tilaajalle että avunsaajalle. Tilaajan näkökulmasta palvelusetelin käyttäminen on vaivatonta ja joustavaa. Palvelusetelin käyttäminen mahdollistaa palveluntuottajamarkkinan syntymisen, jolloin kasvavassa kysyntätilanteessakin palveluntuotantokapasiteetti joustaa ja kaikki apua tarvitsevat saavat avun. Kunnan ei tarvitse pohtia avustajien sairastuessa sijaistusratkaisuja tai toimia työnantajamallin tapaan erilaisten työoikeudellisten kysymysten sovittelijana. Kunnan työntekijöiden hallinnollista työaikaa vapautuu muihin tehtäviin.
Kunta luo palvelusetelisääntökirjan, jolla se ohjaa palveluntuottajia ja määrittää myöntämisen kriteerit sekä määrittää setelin arvon. Palveluntuottaja on sidottu sanktioiden ja sakkojen uhalla toimimaan sääntökirjan mukaisesti ja tämän seikan ovat palveluntuottajat hyväksyneetkin lukuun ottamatta palvelusetelihinnoittelua, joka on jäänyt merkittävästi työntekijöiden palkkakehityksestä jälkeen.
Hyödyt asiakkaalle
Palvelusetelin saatuaan henkilökohtaisen avun saajalla on mahdollisuus toimia kuluttajan tapaan, valita itselleen sopiva palveluntuottaja ja vaikuttaa siihen, millaisen avustajan haluaa. Mikäli avustaja ei miellytä, voi avustajan vaihtaa ja mikäli yhteistyö ei myöskään palveluntuottajan kanssa miellytä, on helppo vaihtaa myös palveluntuottajaa. Avustettavan ei tarvitse toimia itse työnantajana ja kantaa siihen liittyviä vastuita ja huolia.
Palvelusetelin arvo jäänyt palkka- ja kustannuskehityksestä jälkeen
Hyvin toimivaa järjestelmää uhkaa kuitenkin kuntien päätökset, joilla palvelusetelin arvoa on alihinnoiteltu jo vuosia. Osa kunnista on asettanut palvelusetelin arvon jo lähtökohtaisesti pienemmäksi kuin palvelun tuottamisesta syntyvät todelliset kustannukset palveluntuottajille ovat. Hinta on monessa kunnassa pysynyt samana jo useita vuosia. Alimmillaan palvelusetelin arvo on edelleen 21 euroa tunnilta ja tämä palvelusetelin arvo on käytössä useammassa kunnassa. Palkkakehityksen vuoksi henkilökohtaisen avustajan kuukausipalkka on keskimäärin 2374€ (www.duunitori.fi). Tämä tarkoittaa työnantajalle työntekijän palkkakuluja sivukuluineen 23,30€ tunnissa. Tämän lisäksi yrityksille syntyy totta kai myös muita kustannuksia mm. investoinneista, henkilöstön kouluttamisesta, perehdyttämisestä, työntekijöiden matkakustannuksista, jne.
Liian alhaisen palvelusetelihinnan on koettu alentavan henkilökohtaisen avun laatua ja rajoittavan avunsaajien mahdollisuutta saada henkilökohtaista apua tarvitsemanaan aikana. Palveluntuottajat ovat yhä useammin joutuneet kieltäytymään asiakkaan ilta- ja viikonloppukäynneistä alhaisen hinnoittelun vuoksi. Tämä ei tietenkään ole asiakasta kohtaan oikein, mutta palveluntuottaja ei voi tuottaa kunnalle palveluita ns. hyväntekeväisyysnäkökulmalla.
Palvelusetelin oikea arvo turvaa asiakkaan palvelut
Kunnan tulee määritellä palvelusetelin arvo niin, että se mahdollistaa asiakasta hankkimaan ja saamaan henkilökohtaisen avun palvelusuunnitelmassaan ja yksilöpäätöksessä määritellyllä tavalla.
Henkilökohtaista apua palvelusetelillä tuottavien yritysten arvio on, että palvelusetelin arvon tulisi olla vähintään 25 euroa arkitunnilta. Tämä mahdollistaa ammattitaitoisten avustajien rekrytoimisen, henkilöstön jatkuvan kouluttamisen sekä investoinnit, joilla pidetään huoli myös tulevaisuuden laadukkaasta palvelusta. Mikäli palvelua tuotetaan alemmalla hinnalla kuin mitä tuotantokustannukset ovat, tulee pohdittavaksi, kuinka se on mahdollista. Jotkut yksityiset palveluntuottajat ovat ehkä joutuneet tinkimään työehtosopimusten mukaisista palkoista, jättämään maksamatta työntekijöille kilometrikorvauksia ja asiakaskohteesta toiseen kuluvaa siirtymisiin liittyvää työaikaa, tinkimällä perehdytyksestä ja työntekijöiden koulutuksesta, jne. Tämä näkyy ennen pitkää henkilökohtaisen avustamisen laadussa.
Oikealla tavalla hinnoiteltu palveluseteli hyödyttää kaikkia osapuolia
Kunnan näkökulmasta setelin käyttämisessä on edellä mainitut kiistattomat edut henkilökohtaisen avun järjestämisessä. Terve hinta luo markkinan, jossa toimii laadukkaampaa palvelua tarjoavia toimijoita.
Avun saajat hyötyvät, kun palveluntuottajat eivät joudu kannattavuusvaikeuksien vuoksi kipuilemaan osaavien avustajien saamiseksi ja rajoittamaan avun saajien tarvetta saada palvelua eri vuorokauden aikoina.
Koska palvelusetelin arvoa kunnissa alihinnoitellaan ja on alihinnoiteltu jo vuosia, edellä esitetyt hyödyt katoavat. Vammautuneen asiakkaan itsemääräämisoikeus mm. häntä avustavan/avustavien henkilöiden valinnanvapauden suhteen on kaventunut. Tämä on vastoin palvelusetelijärjestelmän alkuperäistä tavoitetta.
Pirjo Kettunen
ONNI hoiva, myyntijohtaja
Lue lisää palvelusetelistä:
Mitä kunnan on tiedettävä palveluseteliin siirtyessään?
Kunnan on ennen palveluseteliin siirtymistä päätettävä muun muassa palvelusetelin toimintaperiaatteet, palvelusetelin arvo, missä laajuudessa ja mistä alkaen palveluseteli otetaan käyttöön sekä luotava sääntökirja palvelusetelille.
ONNI on kotimainen, vuonna 2007 perustettu sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palveluyritys. Päätoimialamme ovat hoiva- ja kotisiivouspalvelut, ensihoito sekä hammaslääkäri- ja lääkäripalvelut julkiselle terveydenhuollolle. Työllistämme noin 5000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista liikevaihtomme lähestyessä 90 miljoonaa euroa. Missiomme on toimia suomalaisten tukena arjessa ja elämän käänteissä. ONNI on Med Group Oy:n markkinointinimi. Yhtiön omistaa suomalainen Tradeka-Yhtiöt Oy.
