Olet tässä: ONNI blogi / Koronapandemia nostanut esiin tarpeen selkeyttää järjestämisvastuullisen toimintaa

Koronapandemia nostanut esiin tarpeen selkeyttää järjestämisvastuullisen toimintaa

ONNI terveys

Sote-palveluissa suhtaudutaan edelleen kovin tunteenomaisesti yksityisiin palveluntuottajiin, ja asia korostuu välitöntä toimintaa edellyttävissä tilanteissa, kuten koronapandemian aikana. Kuitenkin suurin osa turvallisuuskriittisistäkin toiminnoista tuotetaan yksityisesti, kuten elintarvikkeet, polttoaine ja sähkö.

16.-18.10.2019 järjestettiin kansallinen sote-valmiuskurssi. Siellä toivottavasti saatiin hyviä eväitä, joita on voitu hyödyntää koronapandemian hallinnassa. Yksityistä sektoria tai yksityisen ja julkisen yhteistyötä kurssi ei kuitenkaan helpottanut, sillä yksityisen sektorin edustajia ei sinne haluttu mukaan ottaa. Näin siitä huolimatta, että jo aiemmin oli nostettu esiin huoli yksityisen sektorin huomioimisesta ja hyödyntämisestä valmiussuunnittelussa. Kesällä 2019 tuotiin esiin, että mm. yksityisen sektorin palvelusopimuksissa ei ole pääsääntöisesti sovittu poikkeusolosuhteista yhtään mitään. Vastaukseksi saatiin, että valmius ja varautuminen on näin pienessä maassa poikkihallinnollista, ja kaikkia tarvitaan mutta samaan hengenvetoon todettiin, että yhteinen kehittäminen jää odottamaan parempia aikoja.

 

Kansallisen tason yhteistyössä on paljon parannettavaa 

Kansallisessa kriisissä kansallisen tilannekuvan luominen ja päivittäminen on tärkeää. Tilannekuvaan vaikuttaa kaikki palvelutuotannon osa-alueet. Sosiaalipalveluista noin 40% tuotetaan yksityisesti. Siksi yksityisten palvelujen merkitys sekä tilannekuvan että päätösten toimeenpanon näkökulmasta on hyvin merkittävä. Valitettavasti viestintä ja yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä on isossa kuvassa ollut heikkoa tai olematonta. Ehkä yhteinen valmistautuminen etukäteen olisi auttanut?

Toimitin 10.3. STM:ään sähköpostin otsikolla ”TÄRKEÄ: Koronavirus ja yksityinen sektori”. Tässä viestissäni toin esiin tarpeen luoda nopeasti kaksisuuntainen informaatioverkosto, jossa toisaalta viestitään viranomaisten päätökset ja suositukset suoraan niille organisaatioille, joiden niitä toivotaan toimeenpanevan (sen sijaan, että informointi tapahtuu epäsäännöllisesti päivittyvien verkkosivujen tai julkisen median kautta) ja jossa toisaalta päivitetään yksityisten toimijoiden tilannekuva viranomaisille. Kirjoitin viestin Hyvinvointialan liiton terveyspalvelutoimikunnan puheenjohtajan roolissa, en 4200 sote-ammattilaista työllistävän palveluntuottajan vastaavana lääkärinä. Tähän päivään mennessä toimivia rakenteita ei ole saatu luotua. STM on toki järjestänyt muutamia kokouksia yksityisten toimijoiden kanssa, mutta niiden tavoitteena ei pääsääntöisesti ole ollut tilannekuvan kirkastaminen tai toimenpiteistä keskustelu vaan lähinnä yksipuolinen informointi ja sekin yleensä yleisesti jo tiedossa olleista asioista. Lopulta nyt edes osa AVI:en informaatiosähköposteista tulee asianosaisille suoraan, mutta edelleen vain osa. Kaksisuuntaisuus viestinnästä puuttuu täysin.

 

Ei ole riemun aihetta alueellisestikaan

Käytännössä juuri tämän parempi ei ole tilanne ollut alueellisestikaan. Ensihoidon osalta palvelutuottajien yhteiset palaverit ovat arkipäivää. Näitä on pidetty aiempaan tapaan ja niissä käsitelty paljon myös koronavirukseen liittyviä asioita. Myös muu tiedonkulku tällä sektorilla on ollut sujuvaa, koska se on jatkuvaa, eli ”hyvin harjoiteltua”.

Pääsääntöisesti muissa palveluissa yhteisiä, ainakaan kaikkia alueen palvelutuottajia koskevia (virtuaali)kokouksia ei ole järjestetty. Tiedottaminen on ollut hyvin kirjavaa. Myös suhtautuminen suojainten käyttöön ja käytön aiheuttamiin kustannuksiin on varioinut tavalla, jota on mahdoton ymmärtää. Kun kyse on julkisen järjestämisvastuun piirissä olevasta palvelusta, jonka tuotanto on tietyin edellytyksin kilpailutettu, lienee selvää, että viranomaismääräysten muuttuessa asia tulee huomioida myös palvelusta maksetussa hinnassa tai ylimääräisten kustannusten kompensoinnissa. Vai onko joku ajatellut, että nostettaessa palveluasumisen henkilöstömitoitusta 0.5:stä 0.7:ään se tehdään nykyisin hinnoin…? Eihän suojaimissakaan sen ihmeellisemmästä asiasta ole kyse: normaalikulutusta vastaava määrä kuuluu sopimuksen piiriin, tästä poikkeavat määräykset ei. Koska asia koskee julkisia hankintoja ja niissä noudatettuja sopimuksia, ei näiden määräysten ja sopimusten tulkinnassa voi olla alueellista variaatiota. Sopimukset voisivat teoriassa vaihdella alueittain, mutta tässä asiassa vaihtelua ei ole.

 

Aina voi kehittää

Vaikka epidemia on kaikkea muuta kuin ohi, voi jo nyt todeta, että yhteistyö julkisen sektorin järjestämisvastuussa olevien ja alueella toimivien palveluntuottajien – niin julkisten kuin yksityistenkin – välillä on ollut kehnoa. Paremmalla yhteistyöllä päästään parempiin lopputuloksiin, ainakin jos asiaa tarkastelee asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta. Järjestämisvastuu on oma funktionsa, vaikka sama organisaatio itse myös tuottaisi palveluja. Palveluntuottajien ohjaaminen ja informointi kuuluvat järjestämisvastuussa olevien tehtäviin.

Kaikki valmiusasioita tuntevat tietävät, että tosipaikan tulleen sujuu paremmin, kun on etukäteen harjoiteltu. Toivottavasti jatkossa valmiuden suunnittelussa ja toimeenpanossa huomioidaan paremmin myös yksityisen sektorin rooli. Vaikka harjoitteluun on nyt jouduttukin käytännön kautta, on saatu paljon oppia, jota on järkevää jatkossa hyödyntää.

 

Janne Aaltonen
Liiketoimintajohtaja
Med Group


Med Group Oy on Tradeka-Yhtiöt Oy:n 100% omistama täysin kotimainen terveys- ja hoivapalvelutuottaja. Kehitämme terveyspalveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Työllistämme noin 4200 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää liikevaihtomme ollessa yli 70 miljoonaa euroa. 

Tilaa uusimmat blogit suoraan sähköpostiisi!

Haluatko tiedon blogin uusista sisällöistä?
Tilaa uusimmat blogisisällöt suoraan sähköpostiisi! Saat kerran kuukaudessa yhteenvedon uusimmista sisällöistä.