Kun puhutaan ensihoidosta, monelle tulee ensimmäisenä mieleen hyvinvointialueen oma ambulanssi ja julkinen terveydenhuolto. Ensihoitopalveluita voidaan kuitenkin järjestää myös yksityisten palveluntuottajien avulla. Yksityinen ensihoito on osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta, ja parhaimmillaan se täydentää hyvinvointialueiden omaa palvelutuotantoa joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Mitä yksityinen ensihoito tarkoittaa käytännössä?
Yksityisessä ensihoidossa palvelun tuottamisesta vastaa yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelualan toimija. Käytännössä työ on ensihoitotyötä siinä missä julkisellakin puolella: ammattilaiset arvioivat potilaan tilan, antavat tarvittavaa hoitoa ja huolehtivat potilaan turvallisesta kuljetuksesta silloin, kun siihen on tarvetta.
Palveluntuottaja vastaa muun muassa henkilöstöstä, kalustosta, toimintavalmiudesta ja sovittujen laatukriteerien täyttymisestä. Toiminta perustuu viranomaisvaatimuksiin ja hyvinvointialueen kanssa sovittuun palvelukokonaisuuteen.
Yksityinen ensihoito ei siis tarkoita julkisesta järjestelmästä irrallista toimintaa, vaan se voi olla kiinteä osa alueen ensihoitopalvelua.
Millaisia palveluita yksityinen toimija voi tarjota?
Yksityinen palveluntuottaja voi osallistua ensihoidon järjestämiseen monella tavalla. Palvelu voi tarkoittaa esimerkiksi tietyn alueen ensihoitoyksiköiden operointia, henkilöstöresurssien täydentämistä tai muuta sovittua ensihoitopalvelua.
Tarpeet vaihtelevat alueittain. Yhdellä hyvinvointialueella yksityinen palveluntuottaja voi vastata laajemmasta kokonaisuudesta, kun taas toisella sitä voidaan käyttää täydentävänä resurssina.
Olennaista on, että palvelu suunnitellaan alueen tarpeiden mukaan. Tavoitteena on turvata riittävä ensihoitovalmius ja varmistaa, että apua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan.
Järjestämisvastuu säilyy hyvinvointialueella
Vaikka ensihoitopalvelun käytännön toteutuksesta vastaisi yksityinen palveluntuottaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialue määrittelee, millaista palvelua tarvitaan, millä tasolla sitä tuotetaan ja millaisia vaatimuksia palveluntuottajan tulee täyttää. Yksityinen toimija toteuttaa palvelua näiden tavoitteiden, vaatimusten ja sopimusten mukaisesti.
Palveluntuottajan käyttäminen ei siis tarkoita järjestämisvastuun siirtämistä pois hyvinvointialueelta. Kyse on siitä, millä tavalla alue päättää palvelunsa käytännössä tuottaa.
Julkinen ja yksityinen eivät ole vastakohtia
Keskustelu julkisista ja yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluista ajautuu helposti vastakkainasetteluun. Ensihoidossa näkökulma voi olla myös toinen: julkinen ja yksityinen palvelutuotanto voivat täydentää toisiaan.
Yksityisen palveluntuottajan avulla hyvinvointialue voi esimerkiksi saada käyttöönsä lisää osaamista, henkilöstöä ja kapasiteettia ilman, että kaikkea tuotantoa täytyy rakentaa itse.
Yksityinen palveluntuottaja voi tuoda kokonaisuuteen myös joustavuutta. Palvelua voidaan mitoittaa alueen tarpeiden ja olosuhteiden mukaan, ja toimintamallia voidaan kehittää yhdessä tilaajan kanssa.
Lopulta potilaan näkökulmasta tärkeintä ei ole se, minkä organisaation nimi ambulanssin kyljessä lukee. Olennaista on, että paikalle saapuu osaava henkilöstö ja potilas saa tarvitsemansa avun turvallisesti ja oikea-aikaisesti.
Milloin yksityisen ensihoitopalvelun käyttäminen voi olla järkevää?
Yhtä kaikille hyvinvointialueille sopivaa mallia ei ole. Alueiden väestömäärät, etäisyydet, henkilöstötilanteet ja palvelutarpeet poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Yksityisen palveluntuottajan hyödyntäminen voi olla varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun alue haluaa:
- täydentää omaa ensihoitokapasiteettiaan
- varmistaa palvelun saatavuuden tietyllä alueella
- saada käyttöönsä valmiin henkilöstö- ja kalustokokonaisuuden
- lisätä toiminnan joustavuutta
- löytää vaihtoehtoisia tapoja järjestää palvelu kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.
Ratkaisua kannattaa tarkastella ennen kaikkea palvelun toimivuuden näkökulmasta. Miten varmistetaan riittävä valmius? Miten henkilöstön saatavuus turvataan? Miten laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat? Millainen tuotantomalli sopii juuri kyseisen alueen tarpeisiin?
Kun näihin kysymyksiin etsitään ratkaisuja, myös yksityinen ensihoito kannattaa pitää yhtenä vaihtoehtona mukana.
Yksityinen ensihoito on yksi tapa turvata toimiva palvelu
Suomalainen ensihoito tarvitsee tulevaisuudessakin osaavia ammattilaisia, toimivia rakenteita ja riittävää valmiutta eri puolilla maata. Palveluiden järjestämisessä tarvitaan ratkaisuja, jotka vastaavat sekä alueiden erilaisiin olosuhteisiin että muuttuviin henkilöstö- ja resurssitarpeisiin.
Yksityinen ensihoito ei korvaa hyvinvointialueiden vastuuta eikä julkista palvelujärjestelmää. Se tarjoaa yhden mahdollisuuden tuottaa palveluita osana samaa kokonaisuutta.
Kun julkisen ja yksityisen toimijan vahvuuksia hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti, tavoitteena on ennen kaikkea yksi asia: laadukas, turvallinen ja saavutettava ensihoito ihmisille silloin, kun he sitä tarvitsevat.
