Olet tässä: ONNI terveys / ONNI blogi / Koronarokotteet

Koronarokotteet

JAA SOMESSA:

Janne Aaltonen Med Group

Covid-19 -rokotteet aiheuttavat juuri nyt paljon keskustelua. Vaikka vastoinkäymiset ovat ikäviä ja suurin osa kansalaisista odottaa yhä malttamattomammin omaa rokotusvuoroaan, on syytä muistaa, että laajojen kliinisten kokeiden läpikäyneiden rokotteiden saattaminen markkinoille 10 kuukauden kuluessa pandemian alusta on huikea suoritus.

On ilmeisen kiistatonta, että koronavirusta vastaan kehitettyt adenovirusvektorirokotteet lisäävät vähäisessä määrin tromboosiriskiä ja pieni osa tukoksen saaneista sairastuu vakavasti. Sivuvaikutuksettomia lääkkeitä (jotka tehoavat) ei ole, ja haitat tulee suhteuttaa hyötyihin. Isossa-Britanniassa oli maaliskuun loppuun mennessä annettu yli 20 miljoonaa annosta Astra-Zenecan rokotetta. Vakavien haittatapahtumien määrä oli 79, siis 0,0004%. Jos tämä rokote annettaisiin kaikille niille aikuisille suomalaisille, jotka eivät ole rokotetta vielä saaneet, tarkoittaa se em. riskisuhteella 14 vakavaa haittatapahtumaa.

 

Mitä koronarokotusasetus sanoo rokotteiden antamisesta sote-henkilöstölle?

Rokotteiden antaminen koko väestölle on iso ponnistus. Sen eteen on tehty paljon työtä.

Rokottamisesta vastaavat pääosin kunnat, joita on paljon, joten paljon on erilaisia toimintamallejakin. Näistä kaikki eivät voi olla yhtä tehokkaita, ja erot ikävakioudussa rokotekattavuudessa ovatkin merkittäviä. Tämä ei kuitenkaan ole varsinainen ongelma. Ongelma on, että osa kunnista ja muista toimijoista eivät ilmeisesti ole kovin hyvin perehtyneet valtioneuvoston asetukseen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista, mikä määrittää, miten rokotukset tulee antaa.

Asetuksen 1§ 2. momentissa todetaan: "Julkisen terveydenhuollon toimintayksiköiden ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden on järjestettävä rokotus potilailleen ja asiakkailleen sekä näitä hoitavalle tai huoltavalle henkilökunnalle." Lakitekstissä jokainen merkki on merkitsevä. Edellä mainitaan 'potilailleen ja asiakkailleen', siis omille potilaille ja asiakkaille. Siinä ei sanota 'henkilökunnalleen' vaan 'henkilökunnalle'. Kyseessä ei ole kirjoitusvirheestä. Järjestämisvelvoite tarkoittaa siis myös sellaista henkilökuntaa, mikä tuottaa palvelua kunnan tai sairaanhoitopiirin ostopalvelusopimuksella. Kun henkilökuntaa rokotetaan, tulee omia työntekijöitä ja vuokratyövoimaa sekä muuta ostopalvelutuottajan henkilöstöä kohdella tasa-arvoisesti. Asia ei ole omassa harkinnassa vaan asetuksen mukanaan tuoma velvoite – ratkaisevaa on, kenen vastuulla olevia potilaita hoidetaan, ei se, kuka on työntekijän työnantaja.

Rokotuksen maksuttomuuden tulkinta edellyttää ymmärrystä siitä, miten sote-palvelujen maksullisuudesta määrätään ja mitä palvelun järjestäminen tarkoittaa. Järjestäjä vastaa palvelun kustannuksista, ellei laissa muuta sanota. Koska asetuksessa ei mainita, että siitä voisi periä asiakasmaksulain mukaisen maksun, se on maksuton. Asetuksen perustelumuistio kertoo selkeästi, mikä taho kustannuksista vastaa: "Valtio on sitoutunut korvaamaan koronapandemian hoidosta kunnille aiheutuvat lisäkustannukset."

 

Mitä asetus sanoo rokotteiden antamisesta muille?

Toinen tärkeä asia sisältyy asetuksen 1§ 1. momenttiin: "Kunnan on järjestettävä ... yleiset vapaaehtoiset rokotukset, joiden tarkoituksena on suojata covid-19-taudilta." Kun jokaisella Suomessa asuvalla on asuinkunta, tulee tämän kunnan siis järjestää rokotus kaikille riippumatta siitä, mitä työtä henkilö tekee. Kun asetuksen 2§:ssä määrätään rokotusjärjestys, ei siihen millään tavoin vaikuta työnantaja.

Kolmas huomioitava asia on 1§ 2. momentin toteama: "...työterveyshuollolla on oikeus osallistua rokotusten toimeenpanoon". Oikeus osallistua tarkoittaa kahta asiaa: 1) jotta oikeus voi toteutua, työterveyshuollolle tulee toimittaa rokotteita, 2) kenelläkään ei ole velvoitetta näitä palveluja käyttää. Siten, käytännössä työterveydenhuollon roolissa on kyse kuntien omaa tuotantoa täydentävästä palvelusta, josta kuntien ja työterveyshuollon toimijoiden tulee sopia keskenään. Jotkin kunnat ovat näin tehneetkin. Jotta työterveyshuollon käyttöön voi rokotteiden osalta ohjata, tulee rokottamisen olla sekä työnantajalle että työntekijälle maksuton. Ei ketään voi kieltää ilmaisesta palvelusta maksamastakaan, mutta ei siihen voi myöskään velvoittaa.

Rokotusasetusta ollaan parhaillaan muuttamassa, mutta edellä mainitut asiat eivät tule muuttimaan. Työnantajilla ei ole vastuuta omalla kustannuksellaan rokottaa henkilöstöään. Tämä vastuu kuuluu kunnille, jotka voivat käyttää apunaan työterveydenhuoltoa. Valtio vastaa rokottamisen kustannuksista. Kaikki tämä on asetuksessa ja asetuksen perustelumuistiossa yksiselitteisesti määritelty, eikä asia ole vähäisimmässäkään määrin tulkinnanvarainen.

 

Janne Aaltonen

Liiketoimintajohtaja, ONNI terveys


Med Group Oy on Tradeka-Yhtiöt Oy:n 100% omistama täysin kotimainen terveys- ja hoivapalvelutuottaja, joka tunnetaan nimellä ONNI. Kehitämme terveyspalveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Työllistämme noin 5000 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää liikevaihtomme ollessa 76 miljoonaa euroa. 

Tilaa uusimmat blogiartikkelit suoraan sähköpostiisi!

Haluatko tiedon uusista ONNI blogiartikkeleista ja tapahtumista?
Täytä lomake, niin saat jatkossa artikkelit kerran kuukaudessa suoraan sähköpostiisi.