Mitä kunnan on hyvä ottaa huomioon palveluseteliin siirtyessään?

Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluseteli lisää asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja monipuolistaa palvelutuotantoa. Mutta mitä palvelusetelistä pitäisi tietää ennen kuin kunta ottaa sen käyttöön? Millainen on palveluntuottajan näkökulmasta toimiva ja hyvin valmisteltu palveluseteli?

Palveluiden järjestämistavat

Palveluseteli on yksi kuntien käytettävissä olevista palveluiden järjestämistavoista. Muita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapoja ovat ostopalvelu, kunnan oma palvelutuotanto sekä työnantajamalli henkilökohtaisessa avussa. Seuraavassa käsitellään erityisesti palvelusetelin etuja ja käyttöönottoa.

Palvelusetelin edut

Kunnalle

Säästyy työläältä kilpailutusprosessilta
Helppo tapa toimia: avunsaaja valitsee itse palveluntuottajan
Antaa mahdollisuuden harjoitella tulevaa asiakasseteliä varten
Palvelun saatavuuden varmistaminen useampien toimijoiden avulla
Takaa paremman valinnanvapauden kuntalaisille
Budjetoinnin parempi ennustettavuus

Avunsaajalle

Valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus
Vaivattomuus verrattuna työnantajamalliin
Ei ulkopuolelta tulevia muutoksia vrt. kilpailutus
Taustatuki palveluntuottajan organisaatiosta
Yksilöllisyys
Myös työantajamallin sijaistukset mahdollisia
Parempi palvelun saatavuus
Palveluntarjoaja vastaa työnantajavelvoitteista vrt. työnantajamalli

Palveluntuottajalle

Antaa mahdollisuuden kaikille palveluntuottajille koosta riippumatta
Takaa mahdollisuuden laadukkaaseen palvelutuotantoon

Työntekijälle

mahdollistaa halutun määrän työtunteja
turvallisempi ja pysyvämpi työpaikka vrt. kilpailutus
esimiehen ja organisaation tuki

Palvelusetelillä laadukkaampaa palvelua

Palveluiden järjestämistapojen edut avunsaajalle

Miten palveluseteli parantaa palvelua asiakkaan saamaa palvelua?

Palveluntuottajan on joka päivä ansaittava asiakkaan luottamus
Palvelutuotannon on oltava sujuvaa
Palvelutuottajan on kohdeltava jokaista asiakastaan yksilöllisesti
Palveluntuottajan on lisättävä hyvinvointia ja tuotava apua arkeen
Palvelutuotantoa ei ole sidottu kilpailutuskausiin, muutokset vain asiakkaan tahdosta
Jollei palveluntuottaja tuota riittävän laadukasta palvelua, asiakas vaihtaa palveluntuottajaa

Lopputuloksena palvelutuottajat kilpailevat laadulla, eivät hinnalla.

Miten valmistautua palvelusetelin käyttöönottoon?

Kunnan on ennen palveluseteliin siirtymistä päätettävä palvelusetelin toimintaperiaatteet, kuten mihin palveluihin palveluseteliä käytetään, mikä on palvelusetelin arvo, missä laajuudessa ja mistä alkaen palveluseteli otetaan käyttöön sekä luotava sääntökirja palvelusetelille.

Palvelusetelin arvon määrittäminen

Palvelusetelilain mukaan palvelusetelin arvo tulisi määrittää niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioidessa tulisi ottaa huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona.

Mitä on otettava huomioon, jotta palvelutuottajat hakeutuvat palvelusetelituottajaksi?

Palkkakustannukset ja palvelusetelin arvo kulkevat käsi kädessä. Työehtosopimuksen palkankorotusten yhteydessä myös palvelusetelin arvoa tulisi tarkistaa.
Kustannusten nousu on ollut viime vuosina merkittävä niin ostopalveluissa, kunnan tuottamassa palvelussa kuin työnantajamallissakin muun muassa kasvaneiden palkkakustannusten vuoksi.
On hyvä huomioida palveluntuottajia velvoittava Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus (ei esimerkiksi KVTES tai HETA-liiton TES).
TES-lisät (mm. ilta, yö, lauantai, sunnuntai, arkipyhä). Näin asiakkaan itsemääräämisoikeuskin toteutuu, kun palveluntuottajat eivät ala ohjaamaan asiakkaita tuottavampiin tunteihin.
Työntekijälle on maksettava arkipyhinä tuplapalkan lisäksi arkipyhäkorvaus, joka tarkoittaa jopa kolminkertaisia palkkakuluja työnantajalle. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös niille työntekijöille, jotka sijaistavat pyhien aikaan tarvittaessa.
Mahdolliset uudet TES-tulkinnat tai muutokset esimerkiksi arkipyhäkorvauksissa, siirtymäajassa ja siirtymäkilometreissä.

Palvelusetelin arvon on siis hyvä kehittyä linjassa palkkojen kehittymisen kanssa. Liian alhainen palvelusetelin hinta voi johtaa tilanteeseen, jossa palveluntuottajat eivät pysty palvelua tuottamaan. Tällöin palveluntuottajia ei ole eikä valinnanvapaus toteudu.

Esimerkki palveluntuottajan palkkakustannuksista

Arkipyhinä palveluntuottaja maksaa tuplapalkkaa + arkipyhäkorvauksen eli jopa kolminkertaisen palkan työntekijälle sekä lisäksi mahdollisesti vielä ilta- tai yölisät.

Sääntökirja palvelusetelille

Palvelusetelisääntökirjassa on hyvä määritellä ainakin seuraavat seikat.

Mitä palvelu on ja mitä se ei ole.
Avustajan päivärahat, matkakustannukset sekä pääsymaksut. Palveluntuottaja ei voi olla vastuussa kustannuksista, vaan ylimääräisistä kuluista on sovittava etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa.
Tilatun palvelun peruutusajat. Jos asiakas peruuttaa alle 24h ennen palvelua, palveluntuottaja saa veloittaa palvelun. Asiakkaan myönnetyt tunnit kuluvat tältä osin.
Jos asiakas peruuttaa esimerkiksi kolme vuorokautta ennen tilatun palvelun alkua ilman perusteltua syytä, palvelun tuottaja ei saa veloittaa palvelua, mutta asiakkaan tunnit kuluvat. Näin saadaan ohjattua asiakasta niin, ettei hän varaa haluamaansa avustajaa etukäteen ja peruuta sitten tilaamiansa tunteja. Avustajan varaaminen tuo kustannuksia palveluntuottajalle, koska palveluntuottaja on aina palkanmaksuvelvollinen työntekijälle antamistaan työvuoroista.
Palveluntuottajan vaihtamisen irtisanomisaika: esimerkiksi 2 viikkoa tai tilatut työvuorot loppuun.
Pienin yhtäjaksoisesti tilattava työvuoro, jotta avustusajat eivät ole esimerkiksi 15-30 minuutin mittaisia.
Avustajan tai avustettavan auton käyttö. Avustajan autolla ei ajeta. Jos avustettavan autoa käytetään, on vastuu asiakkaalla.
Henkilökortin käyttö. Olisi hyvä, että kuvallinen henkilötodistus riittäisi eikä yrityksen henkilökorttia vaadittaisi ylimääräisten kustannusten ja hallinnollisen työn välttämiseksi.

Mitä asiakkaille kerrotaan palvelusetelistä?

Kunnalla on informointivelvoite suhteessa asiakkaaseen. Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palvelun tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu.

Joka kolmas suomalainen ei tunne palveluseteliä

ONNI hoivan kyselytutkimuksen vastaajista 32 prosenttia ei tiennyt mikä palveluseteli on, eikä 60 prosenttia osaa sanoa mihin sitä voisi käyttää. ONNI hoivan elokuussa 2018 teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1000 suomalaista.